Paavon päivät

Paavon päivät koostuu metsäilyistä.

Nukkumisesta

Uusien asioiden opettelusta

Leikkimisestä

Paavo the aksakoira

Paavolla oli tänään ensimmäiset aksatreenit. Ensin vähän leikittiin, sitten juostiin neljä kertaa siivekkeiden välistä täysillä palkalle. Ihanan innokas Paavo <3

Oonakin sai tehdä piha-aksatreenit. Teemana oli perjantaina kaivelemaan jäänyt vippaus. Pienellä viilauksella sekin lähti sujumaan oikein mallikelpoisesti. Pitänee ottaa ko. ohjaus mukaan repertuaariin, eihän se ollutkaan niin vaikeaa kuin miltä perjantaina tuntui (mm. silloin kun tupsahdin nenälleen Tsaukkilan hiekkaa tutkailemaan...). Tätä lisää :)

Valmennusryhmän treenit

Tänään oli ensimmäiset Jouni Oreniuksen vetämät valmennusryhmän treenit. Ihan ei alkanut hyvin tämä meidän treenaus kun sattuneesta syystä Senni oli mulla mukana hallilla ja neiti ei tällä kertaa ollut ihan niin tyytyväinen kuin normaalisti. Keskittyminen siis häiriintyi aika pahasti kun neiti kitisi koko treenin ajan :( Rata oli ihan ok, vähän turhaan lähetin Oonaa eteen vaikka tiedossa oli tiukka käännös. Oonassa oli havaittavissa lähdöissä pientä epävarmuutta, pitää ensi viikolla treeneissä vahvistaa sitä hiukan. Keinun kontakti ei ole millään tavalla itsenäinen, joten se aiheutti hiukan päänvaivaa. Tässäpä hyvä pointti mitä opetella Paavon kanssa paremmin, eli itsenäinen keinu. Lisäksi kahdessakin kohtaa tarvittiin vippausta, joka ei ohjaajalta onnistu. Tämäkin siis treenattavien listalle, myös Oonan kanssa. Treenit oli omalta osalta siis ihan jees, ei mitkään huippuhyvät, mutta antoi ajattelemisen aihetta.

Paavokin oli mukana ja sai treffata ihanan Armaksen. Kyllä huomaa, että kasvattajan luona on saanut tutustua kelpiepoikaan :) Paavon kanssa on tällä viikolla treenattu katsekontaktia ruoan kanssa ja hiukan ehdollistettu naksuun. Poika on onneksi ahne, joten tuo naksun opettaminen ei varmasti tule olemaan ongelma. Niin ja lisäksi on harjoiteltu pihalla leikkimistä ehkä kerran päivässä :)

Kuulumisia

Paavo on sopeutunut hienosti meidän perheeseen. Yöt se nukkuu heräämättä meidän sängyn vieressä olevassa kopassa, päivisin on harjoiteltu yksin oloa ja käyty ulkona leikkimässä :) Oonakin lämpeää pari kertaa päivässä leikkimään Paavon kanssa, on ne vaan ihania :)

Ensimmäinen tapaaminen

Ensimmäisenä iltana nukutaan lähekkäin

Talon tavoille opettelua

Ja sit painitaan :)

Uusi perheenjäsen

Eilen perheeseemme liittyi uusi perheenjäsen, parsonrussellinterrieri Paavo (Betacrisis).

Päivitys tähän hetkeen

Jostain syystä ei ole ollut intoa päivittää blogia viime aikoina. Kisaradat ei ole oikein toimineet, eikä treeni-into ole ollut kovin suuri.

Piirinmestaruuksissa (10.9.) käytiin testaamassa agiradan verran sen hetken kuntoa ja se kertoi että pitää keskittyä kokonaisuuteen eikä ansaputkiin... Eli kahteen ansaan mentiin, muuten ihan jees rata ja kontaktit toimi.

24.9. vierailtiin Lempäälässä Tamskin kisoissa. Mukana mulla oli oikea SIKA-Oona, törkeitä kontaktiloikkia, joten radat jäi vähän lyhyiksi. Kyllä kannatti lähteä vetämään pari rataa Lempäälään asti :D

2.10. oman seuran kisat, joista hypäriltä tyhmä hylly oman väärän sijoittumisen takia, ekalta agiradalta viimeinen rima alas ja tokalta kielto. Kontaktit toimi, mutta ohjaaja vähän kuutamolla...

9.10. Purinalla hypäri ja aksarata. Kummaltakin vaihtelun vuoksi vitoset. Hypäriltä kielto ja aksaradalta rima.   Hiukan veti mielen matalaksi nämäkin kisat.

Pisteenä i:n päälle kolme rataa ATT:llä 15.10., kaikilla radoilla oli alussa hyppyhässäkkä joka vaati useamman valssin peräkkäin. Valssien ajoitus taisi olla ensimmäistä rataa lukuunottamatta täysin pielessä ja hyllyjä sateli minkä ehti, eli triplat... Koko kisojen ainut positiivinen asia oli Oonan kontaktit, jotka oli täydelliset. Illalla oli sellainen olo, että teki mieli laittaa hanskat tiskiin :(

Onneksi torstaiset Jampan treenit pelasti meidän agilityn ilon :) Nyt jatketaan taas hyvällä mielellä treenejä, pitihän sitä käydä oikein kunnolla pohjalla jotta voi taas nousta korkeammalle.

Tämän kaiken lisäksi meidät on valittu TSAUn valmennusryhmään kaudelle 2011-2012. Pääsemme nauttimaan joka toinen viikko Jouni Oreniuksen koulutuksista ja sen lisäksi 4-5krt vuodessa Elina Jänesniemen kursseille. Toivotaan että sekä koira että ohjaaja pysyvät treeni- ja kisakunnossa koko kauden. Oonalla on kuitenkin ikää jo 8 vuotta (synttäreitä vietettiin 5.9.), joten ihan älyttömiin treenimääriin viikossa ei ole tarkoitus tähdätä.

Seuraava koettelemus taitaa olla ATT:n kisat marraskuussa, siihen asti treenaillaan, temppuillaan, lenkkeillään ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)

Viikon kuulumiset

Tiistaina käytiin testaamassa ATT:n epiksissä kisakuntoa ja sitähän Oonalla riitti! Neiti kun oli päättänyt irrota sinne, tänne ja tonne... Noh, saatiinpa treenattua kontakteja :) Senni oli taas kiltisti mukana, sitä paremmat unet, mitä kovempi meteli :)

Torstaina Jampan treenit, alussa pientä haparointia ja asennevammaa ohjaajalla, keskivaiheella laiskuutta/turhaa kiirehtimistä. Lopulta kuitenkin oikein hyvä treeni, Oonalla alkaa taas olla ihan kiitettävästi tota vauhtia...

Tänään sitten kolme Asko Jokisen tuomaroimaa rataa kotihallissa. Ensimmäisellä radalla Oona bongasti toisen hypyn jälkeen kaukana olleen putken -> hyl, rata olisi ollut ihan kiva ja vietävissä, jäi vähän harmittamaan... Toisella radalla taisin antaa vähän varastaa :( puhdas rata tokavikalle esteelle ja sieltä sitten pituuden pala nurin... Kolmannella radalla puomin jälkeen Oona ei lähtenyt takaa kiertoon vaan yritti selän taakse, tämän takia jouduin näyttämään uudestaan ja oma vauhti putosi nollaan, jonka takia en sitten ehtinyt ohjaamaan seuraavan putken jälkeistä hyppyä ja siitä sitten väärä este -> hyl.

Nyt ei auta muu kuin saada oma pääkoppa kuntoon, Oona on nimittäin löytänyt jo oman vanhan vauhtinsa :)

Henri Luomalan ottamat kuvat tämän päivän viimeiseltä radalta

Kisaaminen on kivaa :)

Sunnuntaina palattiin 4 kuukauden kisatauolta I-HAH:n kisoissa Helsingissä. Tuomarina kaikissa minien starteissa oli Anne Huittinen. Anne oli keksinyt kyllä aika moista syheröä radoillensa, mutta yllättäen Oona ei mennyt ansaesteisiin, toista voi sanoa ohjaajasta joka oli kahden ensimmäisen radan ajan aika löysä, joten tuloksina niilta kummaltakin hyl. Kolmannelle radalle löytyi jostain asenne ja tehtiin ihan kiva nolla hyvillä kontakteilla. Ei kuitenkaan ylletty ihan ylimmälle pallille, vaan toiseksi nopean sheltin jälkeen. Harmi sinänsä, se olisi ollut meidän viimeinen agilityserti, mutta metsästetään sitä sitten vaikka ensi viikonloppuna omista kisoista.

Tässä vielä tuo viimeinen rata, muut ei ole julkaisukelpoisia :)

Treenitauko päättyi viimein!

Nyt sitä taas saa, aksaa nimittäin :) Oltiin eilen Opan kanssa ekoissa treeneissä ja kivaa oli! Koira oli taitava, ohjaaja ehkä vähän lusmu ja asenne kadoksissa, mutta eiköhän tämä tästä taas pikkuhiljaa. Sunnuntaina lähdetään jo kokeilemaan kisakenttiä Helsingissä, 3 Huittisen Annen rataa ja aloitetaan mukavasti hyppärillä ettei kävisi ohjaajalle liian helpoksi :D

Kuva Sirpa Saari

Pikkuneitikin sai pari viikkoa sitten nimensä, alla esittäytyy Senni Elsa Maria <3

Hän on täällä

Sunnuntaina 17.7.2011 klo 21.28 syntyi pieni prinsessamme (3440g/51,5cm).

Meillä opetellaan nyt vauva-arkea, mutta tarkoitus on palata Oonan kanssa agilitykentille heti kun oma vointini antaa periksi.