Niin lähellä, mutta silti niin kaukana...

En taas ymmärrä, miksi en osaa nauttia siitä että tehtiin tänään kolme tosi nättiä rataa, mutta jokaisella radalla lopussa (taisi olla esteillä 18, 19 ja 16) ohjaaja tekee pienen pienen virheen ja sen seurauksena hyl/kielto. Eipä olisi ollut kaukana triplanollakaan, mutta minkäs teet, ei taida pää vaan kestää :(

Radat oli tänään tosi kivoja, vaikka vähän pitikin miettiä miten niitä ohjaisi. Ensimmäisenä Sami Topran hyppyrata ja tästä tosiaan esteen 17 jälkeen onnistuin irrottamaan Oonan väärälle hypylle putken sijaan. Toisin sanoen, lopetin ohjauksen ja Oona kuvitteli loppusuoran jatkuvan aivan toiseen suuntaan kuin se oikeasti olisi jatkunut... Radan puolivälissä jouduin ottamaan Oonaa hypyn takaa aika tiukasti ja sitä seuraava valssi myöhästyi, tämän takia hätäratkaisuna valssin sijaan vedin Oonan putken "väärän" pään ohi ja sehän onnistui. Ei muuta kuin treenattavien listalle nuo putken väärän pään ohitukset vetämällä :) Eka agilityrata oli Saviojan Annen ja olipas taas kiva. Mä jotenkin tykkään noista Annen radoista, sopivasti vääntöä, mutta ne ei mene liiallisuuksiin. Tältä radalta sitten se kielto keinulta. A:n alla olleesta putkesta tultiin toiseksi viimeisenä olleelle keinulle ja minä en ohjannut :( Koira siis keinusta ohi ja ei kun uudestaan... Omaan pääkoppaan treenattavaksi putken jälkeiset tilanteet ja keinulle viennit. Näissä kun meillä tuntuu olevan usein ongelmia. Kolmas rata oli edelleen Annen agilityrata ja taas oikein kivan oloinen. Tämäkin rata hienosti nollalla esteelle 16, josta omasta hätiköinnistä johtuen valssin jälkeen kielto hypyltä. Olin ilmeisesti sijoittunut hiukan väärin, liian kauas tuosta hypystä ja kun siitä piti kääntyä 90 astetta kepeille, niin Oonahan tuli mun mukana ohi. Ja loppu radan niistot yms. sitten hienosti. Voi että tämän päivän radat pisti kyllä harmittamaan. Tähän kaatui meidän haaveet ensi kesän EO:sta :(

Jottei menisi ihan pelkästään Oonan kisojen puimiseksi, niin pitäähän sitä vähän Paavostakin kirjoittaa :) Paavo oli tänään ensimmäistä kertaa ATT:n hallilla ja oli siellä niinkuin olisi aina ollutkin :D Hiukan piti kumirouhetta maistella, mutta sekin loppui yhden kerran kokeilun jälkeen. Ja mikä parasta, Paavo pääsi treffaamaan kaksi päivää vanhempaa Lumi-parsonia, sekä 8-viikkoista russelipoikaa. Lumin kanssa Paavo ei oikein tiennyt miten päin pitäisi olla, eikä leikki oikein vielä luistanut, mutta tuon pienen russelipojan kanssa alun alistusyritysten jälkeen pääsivät jo hiukan hammastelemaan. Paavo on kyllä tosi rohkea, sitä ei paljon uudet paikat jännitä, aina on kuin kotonaan. Tästä lienee iso kiitos kasvattajalle, joka on kuskannut pentuja mukanaan. Paavo olisi tietenkin halunnut treffata kaikkia mahdollisia koiria, mutta otettiin hiukan rajoitinta päälle, kun tunnetusti kaikki koirat ei aksahallilla tykkää vieraista koirista ja toiset ei vaan siedä pentuja... Hallissa leikittiin vähän lapasella ja ketulla, kumpikin oli pop! Tai no, lihakaupan leikkelemakkara taisi olla vielä enemmän pop :D

Tässä vielä pari kuvaa Paavosta kahden viikon takaa TSAUn 20-vuotiskisoista.

Kettu on lempparilelu

Söpöstelijä (kuva Sirpa Saari)

Slurps (kuva Sirpa Saari)

Luoksetulo <3 (kuva Sirpa Saari)

Paavo 9 viikkoa!

Paavolla tuli eilen mittariin huimat 9 viikkoa! Näinä kahtena meillä vietettynä viikkona on treenattu yksinoloa, sisäsiisteyttä, leikkimistä, omaa nimeä, ihan pikkasen piha-aksaa ja ennen kaikkea ehdollistettu Paavo naksuun. Tuo naksuttelu on mulle Oonan kanssa jo tuttu juttu ja olen tykännyt siitä, että Oona tarjoaa itsenäisesti temppuja yms. Kolmen kerran jälkeen kokeilin miten Paavo reagoi naksun ääneen ja sehän reagoi, heti lähti etsimään namia maasta :) Tähän perään tehtiin vielä katsekontaktiharjoitusta naksutellen ja Paavo oli ihan super <3 Katsekontaktia on kyllä harjoiteltu jo ruokakupillakin ja ulos/sisään kulkiessa.

Paavon treenattavat: luoksetulo, pidempi katsekontakti, leikkiminen.

Jampan treenit

Olipas kivat treenit tänään. Oona tuntui olevan "liekeissä", liekö syynä palkkana olleet leikkelemakkaran palat vai tuo uusi perheenjäsen. Tänään ei nimittäin tarvinnut haistella hiekkaa väliaikoina, niinkun välillä on neidillä ollut tapana... Lähtöongelma nostelee vaihteeksi päätään, jos en katso vähän väliä koiraa kun kävelen hyppyjen taakse vastaanottamaan, niin Oona kyllä takuuvarmasti nousee. Tänään teinkin sitten niin, että kehuin sitä kokoajan kun kävelin pois päin, näytti toimivan ihan ok. Jamppa oli tehnyt ns. ansaradan. Aika monessa kohdassa oli ansahyppy tai putki tyrkyllä. Näihin ansoihin me ei menty, mutta ensimmäisellä yrittämällä ajattelin kesken keppejä seuraavaa hyppyä jota varten kepeillä piti irrota hiukan sivusuunnassa ja yllättäen sitten Oona tulikin 2. viimeisestä välistä pois. Tein siis ajattelemattani pienen terävän liikkeen kepeiltä pois päin ja Oona luki sen niin että pitää tulla kepeiltä pois... Toisella kerralla sitten onnistui. Palkkasin keinun kontaktin, se kun tuntuu olevan ainut hiukan epävarma kisoissa. Pussin jälkeisessä valssissa olin auttamattomasti myöhässä, tulihan se siihen mukaan, mutta kaarratti tosi kaukaa. Tähän kokeiltiin pariakin vaihtoehtoa, mutta persjättö oli paras meille, kuten monesti muuilloinkin :) Jäipä tosi hyvä mieli, koira hyppysissä ja omat ohjauskuviot kohdallaan, ei muuta kuin kohti agilityn täyteistä viikonloppua, eli lauantaina kolme rataa ATT:llä ja sunnuntaina Elinan koulutus valmennusryhmälle.

Paavon päivät

Paavon päivät koostuu metsäilyistä.

Nukkumisesta

Uusien asioiden opettelusta

Leikkimisestä

Paavo the aksakoira

Paavolla oli tänään ensimmäiset aksatreenit. Ensin vähän leikittiin, sitten juostiin neljä kertaa siivekkeiden välistä täysillä palkalle. Ihanan innokas Paavo <3

Oonakin sai tehdä piha-aksatreenit. Teemana oli perjantaina kaivelemaan jäänyt vippaus. Pienellä viilauksella sekin lähti sujumaan oikein mallikelpoisesti. Pitänee ottaa ko. ohjaus mukaan repertuaariin, eihän se ollutkaan niin vaikeaa kuin miltä perjantaina tuntui (mm. silloin kun tupsahdin nenälleen Tsaukkilan hiekkaa tutkailemaan...). Tätä lisää :)

Valmennusryhmän treenit

Tänään oli ensimmäiset Jouni Oreniuksen vetämät valmennusryhmän treenit. Ihan ei alkanut hyvin tämä meidän treenaus kun sattuneesta syystä Senni oli mulla mukana hallilla ja neiti ei tällä kertaa ollut ihan niin tyytyväinen kuin normaalisti. Keskittyminen siis häiriintyi aika pahasti kun neiti kitisi koko treenin ajan :( Rata oli ihan ok, vähän turhaan lähetin Oonaa eteen vaikka tiedossa oli tiukka käännös. Oonassa oli havaittavissa lähdöissä pientä epävarmuutta, pitää ensi viikolla treeneissä vahvistaa sitä hiukan. Keinun kontakti ei ole millään tavalla itsenäinen, joten se aiheutti hiukan päänvaivaa. Tässäpä hyvä pointti mitä opetella Paavon kanssa paremmin, eli itsenäinen keinu. Lisäksi kahdessakin kohtaa tarvittiin vippausta, joka ei ohjaajalta onnistu. Tämäkin siis treenattavien listalle, myös Oonan kanssa. Treenit oli omalta osalta siis ihan jees, ei mitkään huippuhyvät, mutta antoi ajattelemisen aihetta.

Paavokin oli mukana ja sai treffata ihanan Armaksen. Kyllä huomaa, että kasvattajan luona on saanut tutustua kelpiepoikaan :) Paavon kanssa on tällä viikolla treenattu katsekontaktia ruoan kanssa ja hiukan ehdollistettu naksuun. Poika on onneksi ahne, joten tuo naksun opettaminen ei varmasti tule olemaan ongelma. Niin ja lisäksi on harjoiteltu pihalla leikkimistä ehkä kerran päivässä :)

Kuulumisia

Paavo on sopeutunut hienosti meidän perheeseen. Yöt se nukkuu heräämättä meidän sängyn vieressä olevassa kopassa, päivisin on harjoiteltu yksin oloa ja käyty ulkona leikkimässä :) Oonakin lämpeää pari kertaa päivässä leikkimään Paavon kanssa, on ne vaan ihania :)

Ensimmäinen tapaaminen

Ensimmäisenä iltana nukutaan lähekkäin

Talon tavoille opettelua

Ja sit painitaan :)

Uusi perheenjäsen

Eilen perheeseemme liittyi uusi perheenjäsen, parsonrussellinterrieri Paavo (Betacrisis).

Päivitys tähän hetkeen

Jostain syystä ei ole ollut intoa päivittää blogia viime aikoina. Kisaradat ei ole oikein toimineet, eikä treeni-into ole ollut kovin suuri.

Piirinmestaruuksissa (10.9.) käytiin testaamassa agiradan verran sen hetken kuntoa ja se kertoi että pitää keskittyä kokonaisuuteen eikä ansaputkiin... Eli kahteen ansaan mentiin, muuten ihan jees rata ja kontaktit toimi.

24.9. vierailtiin Lempäälässä Tamskin kisoissa. Mukana mulla oli oikea SIKA-Oona, törkeitä kontaktiloikkia, joten radat jäi vähän lyhyiksi. Kyllä kannatti lähteä vetämään pari rataa Lempäälään asti :D

2.10. oman seuran kisat, joista hypäriltä tyhmä hylly oman väärän sijoittumisen takia, ekalta agiradalta viimeinen rima alas ja tokalta kielto. Kontaktit toimi, mutta ohjaaja vähän kuutamolla...

9.10. Purinalla hypäri ja aksarata. Kummaltakin vaihtelun vuoksi vitoset. Hypäriltä kielto ja aksaradalta rima.   Hiukan veti mielen matalaksi nämäkin kisat.

Pisteenä i:n päälle kolme rataa ATT:llä 15.10., kaikilla radoilla oli alussa hyppyhässäkkä joka vaati useamman valssin peräkkäin. Valssien ajoitus taisi olla ensimmäistä rataa lukuunottamatta täysin pielessä ja hyllyjä sateli minkä ehti, eli triplat... Koko kisojen ainut positiivinen asia oli Oonan kontaktit, jotka oli täydelliset. Illalla oli sellainen olo, että teki mieli laittaa hanskat tiskiin :(

Onneksi torstaiset Jampan treenit pelasti meidän agilityn ilon :) Nyt jatketaan taas hyvällä mielellä treenejä, pitihän sitä käydä oikein kunnolla pohjalla jotta voi taas nousta korkeammalle.

Tämän kaiken lisäksi meidät on valittu TSAUn valmennusryhmään kaudelle 2011-2012. Pääsemme nauttimaan joka toinen viikko Jouni Oreniuksen koulutuksista ja sen lisäksi 4-5krt vuodessa Elina Jänesniemen kursseille. Toivotaan että sekä koira että ohjaaja pysyvät treeni- ja kisakunnossa koko kauden. Oonalla on kuitenkin ikää jo 8 vuotta (synttäreitä vietettiin 5.9.), joten ihan älyttömiin treenimääriin viikossa ei ole tarkoitus tähdätä.

Seuraava koettelemus taitaa olla ATT:n kisat marraskuussa, siihen asti treenaillaan, temppuillaan, lenkkeillään ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)

Viikon kuulumiset

Tiistaina käytiin testaamassa ATT:n epiksissä kisakuntoa ja sitähän Oonalla riitti! Neiti kun oli päättänyt irrota sinne, tänne ja tonne... Noh, saatiinpa treenattua kontakteja :) Senni oli taas kiltisti mukana, sitä paremmat unet, mitä kovempi meteli :)

Torstaina Jampan treenit, alussa pientä haparointia ja asennevammaa ohjaajalla, keskivaiheella laiskuutta/turhaa kiirehtimistä. Lopulta kuitenkin oikein hyvä treeni, Oonalla alkaa taas olla ihan kiitettävästi tota vauhtia...

Tänään sitten kolme Asko Jokisen tuomaroimaa rataa kotihallissa. Ensimmäisellä radalla Oona bongasti toisen hypyn jälkeen kaukana olleen putken -> hyl, rata olisi ollut ihan kiva ja vietävissä, jäi vähän harmittamaan... Toisella radalla taisin antaa vähän varastaa :( puhdas rata tokavikalle esteelle ja sieltä sitten pituuden pala nurin... Kolmannella radalla puomin jälkeen Oona ei lähtenyt takaa kiertoon vaan yritti selän taakse, tämän takia jouduin näyttämään uudestaan ja oma vauhti putosi nollaan, jonka takia en sitten ehtinyt ohjaamaan seuraavan putken jälkeistä hyppyä ja siitä sitten väärä este -> hyl.

Nyt ei auta muu kuin saada oma pääkoppa kuntoon, Oona on nimittäin löytänyt jo oman vanhan vauhtinsa :)

Henri Luomalan ottamat kuvat tämän päivän viimeiseltä radalta