Iltahepulit

Pikkukoiran tokotreenit

Paavon perinteisellä maanantain kurssilla oli tänään ohjelmassa hypyn alkeet ja luoksetulon eri osiot.

Ensin tutustuttiin hyppyyn niin, että itse kuljettiin koiran kanssa hyppyesteen yli. Ei ongelmaa, muutaman toiston jälkeen Paavo halusi mennä esteen yli omatoimisesti. Sitten tehtiin kolme toistoa luoksekutsuna ja liike päättyi perusasentoon. Ei taaskaan ongelmaa, Paavo on ihan haka :D Tässä välissä saatiin kohdistimet treenattavaksi sillä välillä kun muut treenasi luoksetulona tuota hyppyä. Muutama toisto kohdistimen tiputtamista maahan ja Paavo tajusi sen idean, kyllä tuo naksu vaan on kätevä tapa merkata oikeat toiminnot! Sitten tehtiinkin hyppyä jo lähetyksenä. Ensin kohdistin paikalleen, kohdistimelle menosta palkka ja siirtyminen hypyn toisella puolelle perusasentoon. Auts, eipä se irronnutkaan sinne kohdistimelle, mikä meni pieleen? No ohjaaja odotti liian kauan! Pitää muistaa vaikka antaa ennemmin sen koiran varastaa (vain nyt tässä alussa, myöhemmin sitä ei tietenkään sallita), kuin odottaa liian kauan. Uudestaan siis kohdistimelle, palkka ja takaisin perusasentoon, josta käskyllä yli. Pari tosi hyvää toistoa ja sitten ulos pisulle :)

Toisena oli tänään luoksetulo ilman varsinaista jättöä. Paavo on kyllä mainio, "sivulle"-käskyllä kiitolaukka ohjaajan luokse ja sivulle käsiohjauksella. Tänään jopa jossain tilanteessa tarjosi ihan itse sivulle tuloa :o

Hmm, pitäisikö tuosta koirasta tehdä tokokoira? Who knows :)

Prosentit kohdallaan

Tänään aloitettiin tämän vuoden kisarupeama uuden oman seuran kisoissa. Olin hiukan skeptinen muistaessano Nybergin Johannan tuomaroivan minien kaikki radat, mutta kaikki kolme rataa olivat mukavan sujuvia. Ei mitään ihmeellisiä kikkailuja, mutta silti sopivia 3-luokan kisaajille.

Ekalle radalle lähtiessä tunsin, että nyt on koira kuumana ja sitähän se, keinun kesti vielä jollain tapaa, mutta puomilta täysillä läpi. Että sellasta, harmitti taas kun ei päässyt tekemään koko rataa, mutta minkäs teet, pois on lähdettävä.

Toisena ratana myöskin agilityrata, jossa kontakteja oli huimat 4 kappaletta. Tämä rata otettiin varman päälle ja pikkusievällä ohjauksella tehtiin vuoden eka nolla. Tässä vaiheessa päivää hylly- ja nollaprosentit 50%. Sen verran kauan kontakteilla kupattiin, että sijoitus oli tällä kertaa kovassa seurassa 5./33

Päivän kolmas rata oli hypäri. Alun muurin takaakiertoa vähän epäröin rataantutustumisessa ja sehän näkyi ohjauksessa (tai ohjaamattomuudessa...), muuten ihan jees rata. Tällä hetkellä siis nollaprosentti 33%, kun koko vuoden tavoite on suurempi kuin 20%.

Paavokin pääsi mukaan, kun oli sovittu treffit kasvattaja-Johannan kanssa. Jätkä käyttäytyi oikein mallikelpoisesti, teki hiukan tokoa, leikki Topi-parsonin kanssa ja moikkasi tietenkin Redi-äitiä :)

Viimeistelytreenit

Viime viikolla ei käytykään Oonan kanssa treenaamassa, mutta tällä viikolla olikin sitten jo pakko, kun lauantaiksi olen ilmoittanut sen kolmeen starttiin ATT:lle. Mehän siis aloitettiin vuoden vaihteen jälkeen pienryhmätreenit tutussa porukassa, mutta kimpparyhmä-idealla, eli jokainen kouluttaa vuorotellen. Eka kerta meni hyvin, kouluttajana kun oli tuttuakin tutumpi Kukkulan Jamppa. Tällä kertaa vuorossa oli Stenbergin Santtu, joka on myöskin tuttu, mutta en ole ikinä ollut hänen koulutettavanaan. Huomasin taas saman ilmiön kuin monesti muulloinkin mulle uuden kouluttajan ekoissa treeneissä: en yritä kaikkeani ja teen vähän sinne päin. Ihan kun en uskaltaisi. En ymmärrä nyt tätä juttua. Aika kauan tahkottiin ja Oonakin alkoi jo hermostumaan muhun ja mun ohjauksiin (tai lähinnä siihen etten ohjannut!). Lopuksi saatiin kuitenkin tosi hyvä rata aikaiseksi ja jäi hyvä mieli ennen viikonlopun kisoja. Pitäisi yrittää jatkossa piirrellä noita ratoja tänne jemmaan, sitä odotellessa :D

Tämä ilta oli myös Paavon treeniä, on nimittäin ollut havaittavissa pientä riippuvuutta musta/Oonasta. Kotona siis ollaan hienosti yksin kun Oonakin on siellä, mutta kun Antti jää kotiin ja mä lähden Oonan kanssa treeneihin niin pitää itkeä perään. Tänään oli kuitenkin mennyt jo hienosti, alkuun itkua, mutta kun ei saanut huomiota niin rauhoittui ja palasi omiin touhuihinsa.

Tokotusta

Tänään treenattavana oli paikallaolon alkeet ja liikkeestä seisomisen alkeet. Aloitettiin seisomisella. Ensin peruuttaen namikäsi koiran nenussa kiinni ja käskyllä "niiaava" pysähdys käden avulla. Vapautus ja suunnan vaihdos. Sama homma sivulla. Paavo on kyllä luonnonlahjakkuus (tai sitten vaan niin perso ruoalle :D).

Seuraavaksi harjoiteltiin paikalla makuuta. Ensin koira perusasentoon ja siitä käsiavusteisesti maahan. Mitä ihmettä, kuka on opettanut mun koiran menemään maahan?! Itse kyykyssä ja palkkaa naaman eteen. Uskalsinpa jopa nousta ylös ja ottaa askeleen sivuunkin. Paavon paikalla makuusta tehdään kiva liike, rauhallinen mutta kiva. En paineista sitä, en komenna jos nousee, tehdään vaan uudestaan ja palkataan nopeammin ja lyhyemmästä paikallaolosta. Mä haluan, että tän koiran kanssa voi oikeesti luottavaisin mielin käydä joskus toko-kokeessa.

Ja lopuksi leikkiä, josta Paavo tykkää joka kerta vain enemmän ja enemmän :)
(Tämä siis ihan vain minun kanssa, ettei tule väärinymmärryksiä ;))

Paavo 5,5kk treenaa seisomista

Tässä jo vähän parempi :)

Välillä vilkuillaan kameraan

Parson Paavo tokoilee

Tänään Paavon kurssilla aloitettiin luoksetulon alkeilla. Liike pilkottiin kahteen osaan: paikallaan pysyminen ja jättäminen sekä luoksetulo ja sivulle tulo (tuliko riittävän epäselvästi :D). Ensi alkuun sivulletulossa oli pieniä keskittymisongelmia. Sivulle kyllä tultiin, mutta sen jälkeen ei löytynyt enää keskittymistä. Pienellä huomautuksella Paavo alkoikin keskittymään ja pystyin tekemään yhden askeleen irtaantumisen sivulle päin. Voi pientä parsonia, sehän osaa jo vaikka mitä :o Seuraavaksi sitten se vauhdikkaampi osa. Paavoa tietysti kiinnosti muut koirat, mutta kun ei niiden luokse päässyt liinassa, niin kutsusta tuli luokse ja siitä hienosti sivulle ja tämä vielä kahdesti. Wau mikä koira! Vastapainoksi vauhdille, tehtiin tässä välissä hiukan temppua "pyörähdys" kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen sitten venyttelyä. Ensin istualleen kumpikin kylki ja sitten sama seisaalleen ja lopuksi vielä nami etujalkojen valiin. Paavo teki hienosti kaikki mitä pyysinkin.

Lopuksi vielä leikkimistä ja siitäkös Paavo tykkää <3 Tämäkin kerta oli erittäin antoisa, nyt jo jännittää että mitäs sitten kun kurssi loppuu, pitäisiköhän se treenisuunnitelma olla vaikka silloin valmiina?

Missikisoissa

Paavo pääsi tänään aika lyhyellä varoituksella käymään Kaarinassa match showssa. Näyttely järjestettiin pienessä, mutta lämmitetyssä hallissa. Meinasin saada hepulit kun tajusin ilmoittautumisen jälkeen miten täynnä halli oli pelkistä pienistä pennuista, ei ollut kotiin lähtö kaukana. Kaverin suostuttelemana jäin kuitenkin odottamaan meidän vuoroa. Luokassa oli n. 30 koiraa ja Paavon vuoro oli vasta 14. parissa. Hain Paavon viisi paria ennen meidän vuoroa autosta. Voitte vaan kuvitella minkälainen häslä sieltä tuli mukaan halliin... Taas olin lähellä luovuttamista, mutta onneksi minuun luotiin taas uskoa. Kokeilin muutaman kerran seisottaa Paavoa yleisön joukossa, tasainen ei innostava kehuminen toimi sille hyvin ja toki piti palkkaa antaa vähän väliä :) Kehässä seisominen onnistui yllättävän hyvin, ravaamisessa jäi vähän petrattavaa, kun hajuja oli niin paljon, enkä todellakaan alkanut nyppiä pentua hihnasta, ajoittain ravikin onnistui hienosti. Pöytä ei ollut onneksi pelottava, sitä kun on harjoiteltu kotonakin, hampatia katsoessa piti vähän venkoilla, mutta pidin itse tiukasti kiinni, niin tulihan nekin katsottua. Ihmeekseni Paavo sai punaisen nauhan! En ollut uskoa tuomaria :)

Punaisten kehässä olikin sitten jo enemmän haastetta, koiria se 30 ja niiden omistajat/ohjaajat, voi että kun ei voi tajuta että vaikka mulla on söpö pentu, niin en halua että kaikki päästävät omansa kehässä sen kanssa leikkimään ja tutustumaan! Noh, niistäkin selvittiin ja ravia esitettiin taas jollain tapaa, hiukan piti loikkia välissä. Seisomisessa näki, että pentua alkoi väsyttää. Päivän lopputulos taisi olla noin 7. pienistä pennuista. Tuomari mietti kauan ennen kuin laittoi meidän ihanan pennun pois kehästä :)

Tästä kaikesta innostuneena, lähdetään viikon päästä Turun näyttelyyn metsästämään meille uutta näyttelyremmiä kun Oonan vanha meni tänään mun käsittelyssä rikki :) Niin ja toki käydään hakemassa vinkkejä esiintymiseen, jotta voidaan sitten kesällä korkata junnuluokka.

Paluu treenikentille

Oona palasi tänään virallisesti treenikentälle. Voi sitä tekemisen iloa ja sitä intoa! Niin paljon oli puhtia, että piti oikein varastaa pari kertaa kontakteilta, hui! Itselle huomiona se, että ns. niistot toimii yhdellä kädellä loistavasti. Jos meinaa tehdä persjätön päälle, niin pitää muistaa lähteä liikkeelle ajoissa, jotta ehtii alta pois. Kontaktien jälkeisissä tilanteissa tarkkana, ettei koiran/omaa sijaintia tarkastaessa huiska väärällä kädellä sivussa oleville esteille, Oona kun lukee ne helposti persjättöinä. Oikein mallikas treeni uudessa kotihallissa, kyllä meidän nyt kelpaa treenata kun ei tarvitse Oonankaan ottaa hiekkaista palloa suuhunsa :)

Pari iltapainikuvaa alkuviikolta :)

Esikoululainen

Paavo aloitti tänään Tuija Seren nuorten ja aloittelevien tokokurssilla. Kurssikertoja on kuusi ja jokaisella opetellaan vähän jotain uutta tokon saloista. Kurssilla on kuusi nuorta koiraa, Paavon ollessa nuorin osanottaja huimalla 4 kuukauden iällään.

Ensimmäisen kerran aiheina oli luoksepäästävyys, vieraan lähestyminen ja kosketus. Paavolla ei ole vielä niin vahvaa istu-käskyä, että se pysyisi käskyn alla istumassa kun vieras lähestyy, mutta tiuhan namittamisen avulla poika pysyi hienosti koko Tuijan meidän luona käynnin ajan paikallaan, eikä hötkyillyt :) Monta namia se vaati, mutta saatiinpa onnistunut suoritus.

Toisena harjoiteltiin perusasentoa ja seuraamisen alkeita. Käskynä perusasentoon olen päättänyt käyttää perinteistä sivulle. Oonallahan tuo on viereen, mutta onpa silläkin ollut ensimmäinen käsky sivulle, tarkoitti takaa kiertäen sivulle (vai miten se nyt sanotaan :D). Siitä kuitenkin seurasi virheellinen perusasento, joten vaihdoin sen sitten jossain vaiheessa toiseen käskyyn ja suoritustapaan. Paavo seurasi hienosti namia, mutta se taakse päin meno oli jotenkin vaikeaa. Itse vedin kättä hiukan jalkojen taakse, enkä suoraan taakse ja eteen kuten olisi pitänyt. Toinen huomio minulle on, että palkka tulee jalan läheltä, jos koira ei ole siinä liikkeen loppuessa, tulee sen hakeutua siihen ennen palkan saamista. Lisäksi tarvitaan malttia, namia ei saa vetää liaan nopeasti, muuten "magneetit" irtoavat toisistaan.

Lopuksi vielä jokainen leikki oman koiransa kanssa. Paavo on kyllä mahtava, ei tarvitse kuin ottaa lelu esille niin johan reivtellään :) Ainut häiriötä aiheuttanut oli Paavoa hiukan vanhempi mudi-pentu, joka lopuksi haukahteli muutaman kerran Paavolle. Kokonaisuudessaan tosi kiva koulutus, Paavo toki olisi halunnut aina välillä mennä moikkaamaan kavereita, mutta kun se kiellettiin, niin tyyppi kävi reteesti makoilemaan, kiitos lämpimän hallin :)

Nyt ei muuta kuin kotiläksyjä treenaamaan ja ensi viikolla uudestaan!

Muutama kuva tämän päivän lenkiltä.

Shelttilenkillä

Päivän vajaa 4 kuukautta vanha Paavo oli tänään shelttilenkillä. Menossa mukana olivat Miro, Maya ja Wii. Kuvaajille suuri kiitos!

(c) Heidi Kohonen

(c) Heidi Kohonen

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari

(c) Sirpa Saari