perjantai 19. marraskuuta 2010

Paluu kentille

Eilen lähdettiin sitten kokeilemaan varovasti Oonan kanssa aksaa. Ennen omaa vuoroa kävin kokeilemassa tyhjällä kentällä, että mitäs se neiti nyt on mieltä? Meinasi mennä pissat housuun, kun koira joka harvoin haukkuu radalla, louskutti kokoajan. Anteeksi, mutta kuka on ladannut mun koiran patterit liian täyteen? Okei, onhan se myönnettävä, että tämä oli arvattavissa. Viime päivinä kun matot, lelut ja punkat on saaneet kyytiä tuolta neitokaiselta :D Jamppa katsoi hetken aikaa meidän touhua toiselta radalta ja virnisteli, luvassa olisi toodella hauska treeni... Onneksi yleisö (=muut ryhmäläiset) olivat jo poistuneet meidän vuoron alkaessa. Oona oli suoraan sanottuna aika viirupää, mutta silti niin ihana <3 tänään meidän viretilat ei oikein kohdanneet, Oona kävi ylikierroksilla ja minä olin löysä, mutta silti saatiin kivoja pätkiä aikaiseksi. Tarkoitushan ei ollut tässä treenissä revitellä hirveästi, kun oli kuitenkin kyse ensimmäisestä aksatreenistä reilun viikon levon jälkeen.

Ei muuta kuin eteenpäin, sanoi mummo lumessa (vai miten se nyt meni?) :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti