lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden yhteenveto

Vuosi 2011 on tuonut mukanaa sekä suurta iloa, että myös surua. Maaliskuussa jouduimme tekemään vaikean päätöksen, oli aika luopua Leevistä. Vieläkin tätä kirjoittaessa kyyneleet valuu poskille, vaikka aikaa on kulunut jo 9 kuukautta. Heinäkuussa saimme vastaavasti perheesemme lisäystä, kun pieni tyttäremme syntyi 17. päivä. Ja kun vauva-arki on ollut aivan liian helppoa, piti minun saada itselleni uusi agilitykoiran alku. Paavo haettiin perheemme koiravahvistukseksi Espoosta lokakuun lopussa. Tämän porukan yhteiselo on jotain aivan uskomatonta, Paavo (ja tietysti myös Oona) antavat Sennin lelujen olla, vaikka ne ovat olohuoneen lattialla sekaisin koirien lelujen kanssa. Toki Senni sitten käy välillä hakemassa koirien leluja itselleen, mutta siitäkään koirat eivät välitä. Jonkun verran olen jo joutunut rajoittamaan Sennin menoa, koirien peti kun on se mielenkiintoisin paikka... Täytyy miettiä vielä tarkemmin, että mikä olisi sille paras paikka. Oona haluaa että se on takan edessä, mutta se on vähän liian lähellä Sennin "leikkipaikkaa"... Mutta siis tältä osin tämä vuosi on ollut loppujen lopuksi kuitenkin todella ihana. Päivääkään en vaihtaisi pois!

Jos sitten hiukan meidän agilityvuodesta vielä... Oonan kanssa tehtiin joitain nollia alkuvuodesta, mutta koira oli selkeästi hitaampi kun jäi himmailemaan minun juostessa mahan kanssa. Tauolle jouduttiin jäämään suunniteltua aiemmin kun Oonan toinen takajalka oireili pompottamalla ja lyhyemmällä askeleella. Käytiin eläinlääkärissä kuvillakin, mutta mitään varsinaista syytä siihen ei löytynyt. Toki kyynerissä oli iän tuomaa kulumaa ja polvissakin hiukan alkavaa nivelrikkoa. Oona sai pistoksina neljän viikon ajan viikon välein Cartropheniä. Itse en oikein uskonut tuohon, mutta tulipahan nyt annettua... Samalla aloitettiin Arthroflexkin syöttäminen ja se pidetäänkin nyt jatkuvassa käytössä. Senni oli 6 viikkoa kun lähdettiin takaisin kisakentillä.Itsellä oli vielä vähän hakemista, mutta ekoista kisoista saatiin jopa yksi nolla. Seuraava nolla odotutti vuoden viimeisiin kisoihin asti. Oli jotenkin tosi raskas syksy, ei vaan kulkenut tai jos kulki, niin sitten piti tiputtaa vika rima. 5-tuloksia tuli aivan liikaa ja ne veti mielen maahan. Treeneissä oli myös vaikeaa kun hiekan seasta löytyi aina vain enemmän ja enemmän makkaraa. Oonan motivointi oli todella vaikeaa ja useat treenit menikin pilalle kun koira löysi pohjasta makkaraa ja sen jälkeen keskittyminen ei ollut enää 100 prosenttista. Joulukuun alussa jäimmekin tauolle, ei ollut enää itsellä mitään mielenkiintoa treenata koiran kanssa joka ei tee 100 lasissa. Tavoitteet jäi täyttymättä, valion arvoa ei saatu tänä vuonna ja ensi vuodeksi ei tullut riittävästi nollia, jotta olisi päästy EO-joukkueeseen :(

Myös Paavo on päässyt aloittamaan agilityä. Olemme käyneet kahdesti hallilla treenaamassa, putkea ja hyppyä. Putkeen vedetään jo remmin tiukalla ja hyppykin alkaa pikkuhiljaa sujua oikein mallikelpoisesti. Nyt pitäisi tehdä Paavolla treenisuunnitelma valmiiksi, jotta vuoden vaihteen jälkeen päästäisiin tekemään vähän enemmän tosissaan leikin varjolla aksaa :)

Oikein ihanaa Uutta Vuotta kaikille!




perjantai 23. joulukuuta 2011

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Ensimmäinen yökyläily

Paavo pääsi ensimmäistä kertaa yökylään ma-ti väliseksi yöksi, kun me lähdettiin muun poppoon kanssa itsenäisyyspäiväksi mun vanhempien luokse Lahteen. Kolme pientä lasta, kohtuu pieni kerrostaloasunto, äidin valkoiset matot = ei Paavoa tällä kertaa mukaan :) Paavo pääsikin ystäväni Mirvan ja pumien luokse hoitoon. Luovutus suoritettiin hallilla ja sitä ennen Paavo pääsi hiukan treenaamaan aksaa. Putki alkaa olemaan jo aika hanskassa, hienosti hakee eri kulmista remmin päässä putkea. Yksi virheellinen toisto tuli, muuten kaikki hienosti läpi. Lisäksi tehtiin hiukan hyppyä, sekä eteen käskyllä, että valssaten. Treenin jälkeen Paavo jäi vielä Mirvan kanssa hallille, kun Mirva treenasi vielä omat koirat ja koulutti. Ilta oli ilmeisesti mennyt riehuessa Mirvan 7kk vanhan pumitytön Innan kanssa. Olivat kuulemma hyvä parivaljakko :) Tiistai-iltana kotiin haettiin pieni, väsynyt, mutta onnellinen hoitokoira <3

Tässä pari Mirvan ottamaa kuvaa Paavosta hoidossa.

Paavo päiväunilla

Inna ja Paavo leikkii

perjantai 2. joulukuuta 2011

Vuoden viimeiset

Sen verran on viime aikoina kiristänyt nuppia tuo meidän hallin pohja, joka on täynnä makkaran paloja. Oona ei syty treeneissä samalla tavalla tekemiseen kun kisoissa, joten makkaran haju ottaa toisinaan nenään ja sen jälkeen työn teko ei ole enää ihan 100 prosenttista. Tästä syystä meidän tämän vuoden treenit jäi eilisiin. Ihan jees treeni, mutta pari kertaa koira oli kyllä niin kuutamolla makkaran haju nenässä että pisti oikein vihaksi. Onneksi sain kuitenkin vedettyä radan kohtuudella loppuun ja sitten äkkiä pois hallista. Ensi vuonna meidän treenikenttä vaihtuu toiseen halliin ja toivonkin että se auttaisi tähän meidän ikuisuusongelmaan jollain tapaa.

Toiset viimeiset tälle vuodelle oli Paavon rokotukset. Tai no olihan ne ensimmäisetkin :D Käytiin meidän "uudessa" vakipaikassa, eli Liedon kunnaneläinlääkäri Waltarilla. Kehui Paavoa lunkiksi pojaksi, kumpikin kiveskin löytyi ja muutenkin kaikin puolin kaikki oli kunnossa. Rokotusta jätkä ei huomannut sitten lainkaan, niin etevästi lääkäri sen tuikkasi niskanahkaan :) Kotimatkalla (kestää alle 5min) piti sitten ensimmäisen kerran kakata autoboksiin, kun ei millään malttanut kakata ell-aseman pihassa vaikka tilaisuus kyllä oli kun huomasin että on kakkahätä. Niin ja painoa 12-viikkoisella pojalla oli tänään 2,72kg.


Paavo n. 11 viikkoa