Pieni koira aksaa

Paavo aloitti tänään Jänesniemen Elinan agilitykurssilla. On kyllä kiva nähdä miten tuo koira toimii missä vain hallissa. Sitä ei oikein osaa edes ajatella kun menee uuteen halliin, alkaa vain tehdä koiran kanssa hommia ja sehän tekee, välittämättä siitä onko paikka sille entuudestaan tuttu vai ei. Ensimmäisenä näytettiin Elinalle miten meillä leikitään. Hiukan mulle on jäänyt Oonasta sellainen, että yritän aina vaihtaa lelua namiin. Kotiläksyksi saimme lelun tuomisen. Ensin pientä leikkiä, annetaan koiran voittaa ja sitten peräännytään vähän ja kutsutaan koiraa, taas revitään ja annetaan voittaa jne. Tämä on mulle vaikeaa, joten täytyy toden teolla keskittyä tähän!

Ensimmäinen virallinen aksaeste oli tietenkin hyppy. Vastaanottona, lähetyksenä ja kuljetuksena (muista juosta palkan ohi!), kaikkia kummaltakin puolelta. Tein nämä Paavon kanssa namikipolla, tuleepahan keskityttyä kunnolla. Lisäksi hiukan hetsausta lähetyksiin.

Toisena esteenä tehtiin putkea. Paavo sai tehdä suoraan mutkaputkea. Eka toisto remmin kanssa, ei ongelmaa. Loput toistot ilman remmiä. Kerran piti mennä suoraan namikipolle, mutta johtui siitä kun en itse keilannut kunnolla Paavoa putkeen. Täytyy siis muistaa se koiran puoleinen käsi ja jalka putkeen lähetettäessä. Edellisen koiran (bc) tehdessä samaa tehtävää, oli Paavossa havaittavissa pieniä kiihtymisen merkkejä :o

Lopuksi puomin kontaktia leveällä vauvapuomilla. Ohjaus kontaktille ja itse polvillaan kontaktin edessä. 7-12 namia toisessa kädessä, toisella näytetään koiralle maata. Ja kun nenä menee maahan, niin namikädestä palkka. Paavon kanssa saa tehdä aika nopeat toistot, muuten ote herpaantuu.

Kotiläksynä lelun tuominen ja nenäkosketus.

Kaiken kaikkiaan siis tosi hieno mies, ensi viikon treenejä odotetaan jo innolla!

Löysää aksaa

Ei se mennyt tänä viikonloppuna TSAUlla ihankuin Strömsössä... Ekasta radasta (Minna Räsänen) Oona päätti tehdä todellisen kontaktiradan, puomin alla ollut putki ei vetänyt sitä yhtään ja kahdesti meni sen sijaan puomille. Kontaktit oli kyllä hienot, ei siinä mitään :D

Toka rata (Ritva Herrala) oli hyppäri, voisi sanoa helpohko kolmosten rata. Ainut vaikeampi kohta oli alussa kepeille vienti hiukan pienemmästä kuin 90 asteen avokulmasta. Tehtiin Oonan kanssa ihan hyvä rata ja se riitti toiseen sijaan 0,2 sekuntin erolla. Voiton vei pieni Aamu-sheltti, joka oli eilen noussut kolmosiin :)

Kolmannella radalla (Minna Räsänen) oli keskivaiheella pieni hyppyhässäkkä jota hiukan aristelin. Päädyin tekemään sen saksalaisella, vaikka vasemman siivekkeen kautta takaa kierrättäessa vieressä olikin putken suu. Muuten makea rata, mutta piti mun sitten heti alussa sössiä putkeen vienti ja siitä kielto ja rutkasti tuhlaantunutta aikaa.

Fiilis ei ollut ihan kohdallaan. Kylmyys teki sen, ettei omat jalat oikein toimineet, eikä sitä asennetta oikein löytynyt. Täytynee jättää pakkaskisat toistaiseksi väliin, ei tuo Oonakaan nauti tuosta kylmyydestä.
Tämän päivän saldo siis yksi nolla (sij. 2), yksi vitonen ja yksi hylly ja koko vuoden nollaprosentti laski hiukan, ollen nyt 44%.

Kuva Sirpa Saari

FI AVA Oona

Tänään se sitten tapahtui, toiselta radalta nolla ja kolmas sija, osanottajia 30, joten sert-a ja Oonasta varjovalio <3 Aloitetaan kuitenkin alusta :)

Päivän eka rata mineillä oli Leena Rantamäki-Lahtisen hypäri. Hiukan vääntöä ja vauhtisuora, huh, tein kuten olin suunnitellutkin ja nollahan sieltä napsahti. Lähdin lenkille ja takaisin tullessa huomasin, että edelleen ollaan kärjessä. Muutama koira vielä ja rata oli käyty loppuun. Eli Oonalle voittonolla, osanottajia 25. Harmi vaan, että meillä oli jo Leenalta yksi sert-h, muuten olisi tällä radalla leivottu Oonasta hyppyvalio.

Tokalla radalla tuomarina oli Sari Mikkilä, meille aivan uusi tuttavuus. Sarin rata oli kuitenkin mulle oikein mieleinen. Hiukan oli persjätöt myöhässä ja puomilla liian aikainen vapautus oli mun moka, mutta muuten ihan jees rata. Tästä lopulta kolmas sija ja vastaavan koetoimitsijan kanssa käydyn keskustelun jälkeen mulle yllätyksenä (luulin että osanottajia on vähemmän) saatiin sert-a. Jotenkin sitä ei oikein meinannut tajuta, mutta pakkohan se oli, kun se SERT-ruusuke annettiin käteen. Oona siis 8,5-vuotiaana sai vihdoin ja viimein sen viimeisen sertin ja "valioitui".

Viimeisenä vielä yksi agilityrata, jolla päätin ottaa kontaktit kunnolla. Huolimaton ohjaus A:lle aiheutti kiellon, eikä se nyt sitä ennenkään kauheen hyvältä näyttänyt, melkein kaikki hypyt meni pitkäksi... A:lta myös hyl, kun huomautin Oonalle itsenäisestä vapautuksesta A:lta. Tästä suivaantuneena päätin juosta puomin kontaktin ohi niin paljon kuin pökkelöistä jaloista vaan lähtee ja tulihan se läpi sieltä! Ja sainpahan kantaa sen pitkästä aikaa ulos radalta. Jäi kyllä hyvä mieli tämän radan jälkeen, vaikka moni ei sitä uskoisikaan :)

Yhteenvetona päivästä: nollaprosentti 67%, nollavoitto, sert-a ja FI AVA. Ei siis ollenkaan hullumpi päivä meille :D Tämän vuoden nollaprosentti nousi ja on tällä hetkellä siis 50%, suurin mitä meillä on ikinä ollut. Oona <3

Aksapaksaa

Parin viikon tauon jälkeen oltiin eilen oman ryhmän treeneissä. Jamppa oli tehnyt kivan radan, mutta mulla oli vähän vaikeuksia pitkän odottelun jälkeen saada itseni lämpimäksi ja liikkeelle. Kun jalat (ja aivot) lähti toimimaan, niin johan kulki. Pienellä säädöllä saatiin myös se nolla aikaiseksi. Alkuun oli siis ongelmia esteellä numero 6, en päässyt takaakierrosta millään liikkeelle. Sitten kokeiltiin persjättöä väleihin 6-7 ja 7-8, Oona ei lukenut yhtään toista persjättöä, palattiin alkuperäiseen suunnitelmaan ja kun mun paikat oli lämmennyt, niin johan toimi.

Tokokurssin päätös

Tänään oli viimeinen Paavon tokokurssin kerta. Jään kyllä kaipaamaan näitä treenejä, mutta pitänee selata näitä mun kirjoituksia ja poimia niistä meille treenattavaa. Olisihan se kiva päästä joskus Paavon kanssa ihan oikeisiin kokeisiinkin :)

Ilta aloitettiin luoksepäästävyydellä. Paavolla tuli pieniä riamun väristyksiä kun Tuija lähestyi, mutta pystyi kuitenkin pitämään itsensä juuri ja juuri nahoissaan :D Perusasentoon tulo alkaa olemaan jo aika hyvä, tänään tuli pari kertaa hiukan liian taakse.

Maahan meno seisaaltaan menee sukellukseksi. Tähän otettiin avuksi pieni käden liike ylös päin, aivan kuten istumaan ohjatessa, niin että takajalat koukistuu ja siitä sitten käsi alas ja käsky vasta tässä vaiheessa. Sama sivulla ja liikkeestä. Treenin alle pitää saada nyt tuo "maahan", oli lähtöasento sitten istuminen tai seisominen.

Lopuksi tehtiin ruutuun lähetystä. Päätin tehdä namipalkalla, vaikka tänään olisi varmaan lelukin kiinnostanut. Halusin, että Paavo keskittyy kunnolla tehtävään, eikä haihattele lelun kanssa. Ensimmäisellä kerralla Tuijan piti näyttää kippoa uudestaan, mutta sitten toisesta kerrasta lähtien Paavo juoksi suoraan namikipolle, vaikka matkaa pidennettiin joka kerta. Lopuksi vielä leikkiä, joka päätyi veriseen suuhun Voi kunpa tuo hampaiden tippuminen loppuisi pikkuhiljaa, niin ei olisi tuota inhottavaa vaivaa :(

Tällä viikolla mennään pitkästä aikaa treenaamaan aksaa, myös Paavon kanssa. Ja lauantaina on Oonalla kolme starttia oman seuran kisoissa. Katsotaan mitä saadaan tällä kertaa aikaiseksi :)

Toko-maanantai

Apua, tänään oli jo viides tokokurssin kerta :o Jo nyt on ikävä Tuijan opastuksia :)

Heti alkuun otettiin luoksepäästävyyttä. Paavo oli hieno mies, hiukan se vilkaisi Tuijaa, mutta piti kontaktin yllä. Sitten katsottiin perusasennon ja seuraamisen tilanne. Edelleen mä välillä itse käännän kättä niin, että Paavo tulee vinoon. Täytyy olla tosi tarkkana! Imuttamalla sain Paavon hyppimään seuruussa, mutta sekin korjaantui, kun laskin kättä alas. Tuija käski kokeilla myös askelen seuruuta selkä suorana ja sehän onnistui! Paavo piti kontaktin ja sai palkan heti vasemman jalan viereen. Tässä meinasi itsellä palkkakäsi livahtaa väärään paikkaan, täytyy muistaa antaa se aina siitä jalan vierestä, eikä viedä palkkaa sinne missä koira mahdollisesti on.

Toisena edelleen kontaktitreeniä. Tällä kertaa ringissä koirat perusasennossa kontaktissa ja Tuija kierteli ja pysähteli koirien luona, ei kuitenkaan koskenut tai ottanut niihin mitään kontaktia. Yllättävän vaikeaa! Paavonkin piti joka kerta hiukan vilkuilla, että mitäs se nyt tulee mun luokse. Tämäkin treenattavien listalle :)

Viimeisenä hauska temppu "pakki", eli peruutus. Ensin vähän koiraa vasten namilla peruuttamista ja sitten tuolirivistön vieressä sivulla peruuttamista. Taas kerran Paavo oli ihan mahtava, tosi hienosti hiffasi jutun. Tätä pitääkin treenailla kotonakin, saa vähän keskivartalon lihaksille hommia :)

Vielä loppuleikki, jossa Paavon haisunäätä tuli ihan veriseksi, tänään on nimittäin tippunut jo kolmas kulmahammas ja siitä reiästä tuli ilmeisesti vielä verta. Eikä tuo raasu saanut haisunäädästä oikein kiinni, kun ei ole kuin yksi kulmuri ja sekin varmaan kipeä :(

Uimakoulussa

Paavo pääsi tänään siskonsa Fairyn kanssa uimaan Hyvinkään koirakylpylässä. Mukana menossa olivat myös Tainan ja Jarin Frank, sekä tietenkin Johannan Sera, Redi ja Riks. Pienille oli varattuna uittaja, joka vei lapsukaiset varmoin ottein tutustumaan veteen. Paavo lähti uimaan altaan päästä päähän melkein heti, alkuun pieni avustus ja sitten mamman huutelemana loppu matka. Ihana poika, miten se voi senkin asian tajuta heti?

Uimisen jälkeen rupateltiin, vaihdettiin kuulumisia, syötiin vähän Runebergin torttuja ja lopuksi vielä seisotettiin Paavoa pöydällä :) Alla minun kameralla otettuja kuvia (osa omia, osa Johannan ottamia).

Lisää kuvia Picasassa.

Iltahepulit