lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden yhteenveto

Vuosi 2011 on tuonut mukanaa sekä suurta iloa, että myös surua. Maaliskuussa jouduimme tekemään vaikean päätöksen, oli aika luopua Leevistä. Vieläkin tätä kirjoittaessa kyyneleet valuu poskille, vaikka aikaa on kulunut jo 9 kuukautta. Heinäkuussa saimme vastaavasti perheesemme lisäystä, kun pieni tyttäremme syntyi 17. päivä. Ja kun vauva-arki on ollut aivan liian helppoa, piti minun saada itselleni uusi agilitykoiran alku. Paavo haettiin perheemme koiravahvistukseksi Espoosta lokakuun lopussa. Tämän porukan yhteiselo on jotain aivan uskomatonta, Paavo (ja tietysti myös Oona) antavat Sennin lelujen olla, vaikka ne ovat olohuoneen lattialla sekaisin koirien lelujen kanssa. Toki Senni sitten käy välillä hakemassa koirien leluja itselleen, mutta siitäkään koirat eivät välitä. Jonkun verran olen jo joutunut rajoittamaan Sennin menoa, koirien peti kun on se mielenkiintoisin paikka... Täytyy miettiä vielä tarkemmin, että mikä olisi sille paras paikka. Oona haluaa että se on takan edessä, mutta se on vähän liian lähellä Sennin "leikkipaikkaa"... Mutta siis tältä osin tämä vuosi on ollut loppujen lopuksi kuitenkin todella ihana. Päivääkään en vaihtaisi pois!

Jos sitten hiukan meidän agilityvuodesta vielä... Oonan kanssa tehtiin joitain nollia alkuvuodesta, mutta koira oli selkeästi hitaampi kun jäi himmailemaan minun juostessa mahan kanssa. Tauolle jouduttiin jäämään suunniteltua aiemmin kun Oonan toinen takajalka oireili pompottamalla ja lyhyemmällä askeleella. Käytiin eläinlääkärissä kuvillakin, mutta mitään varsinaista syytä siihen ei löytynyt. Toki kyynerissä oli iän tuomaa kulumaa ja polvissakin hiukan alkavaa nivelrikkoa. Oona sai pistoksina neljän viikon ajan viikon välein Cartropheniä. Itse en oikein uskonut tuohon, mutta tulipahan nyt annettua... Samalla aloitettiin Arthroflexkin syöttäminen ja se pidetäänkin nyt jatkuvassa käytössä. Senni oli 6 viikkoa kun lähdettiin takaisin kisakentillä.Itsellä oli vielä vähän hakemista, mutta ekoista kisoista saatiin jopa yksi nolla. Seuraava nolla odotutti vuoden viimeisiin kisoihin asti. Oli jotenkin tosi raskas syksy, ei vaan kulkenut tai jos kulki, niin sitten piti tiputtaa vika rima. 5-tuloksia tuli aivan liikaa ja ne veti mielen maahan. Treeneissä oli myös vaikeaa kun hiekan seasta löytyi aina vain enemmän ja enemmän makkaraa. Oonan motivointi oli todella vaikeaa ja useat treenit menikin pilalle kun koira löysi pohjasta makkaraa ja sen jälkeen keskittyminen ei ollut enää 100 prosenttista. Joulukuun alussa jäimmekin tauolle, ei ollut enää itsellä mitään mielenkiintoa treenata koiran kanssa joka ei tee 100 lasissa. Tavoitteet jäi täyttymättä, valion arvoa ei saatu tänä vuonna ja ensi vuodeksi ei tullut riittävästi nollia, jotta olisi päästy EO-joukkueeseen :(

Myös Paavo on päässyt aloittamaan agilityä. Olemme käyneet kahdesti hallilla treenaamassa, putkea ja hyppyä. Putkeen vedetään jo remmin tiukalla ja hyppykin alkaa pikkuhiljaa sujua oikein mallikelpoisesti. Nyt pitäisi tehdä Paavolla treenisuunnitelma valmiiksi, jotta vuoden vaihteen jälkeen päästäisiin tekemään vähän enemmän tosissaan leikin varjolla aksaa :)

Oikein ihanaa Uutta Vuotta kaikille!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti