sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Ei raportoitavaa kisarintamalla

Tämä viikonloppu vietettiin Lempäälässä ja Kangasalla, menossa mukana olivat Senni, Oona ja Paavo, eli menoa riitti :D

Lauantaina lähdettiin ajelemaan Sennin aamupäiväunien aikaan koko köörin kanssa kohti Lempäälää ja Best-in Areenaa. Senni ja Oona takapenkillä, tavarat etupenkillä ja Paavo takakontissa rattaiden kanssa :D Pienellä kiukulla sain auton perillä kohtuu lähelle hallin ovea, ajatuksena saada koira nopsaan autosta kun Oona starttaa kummallakin radalla heti toisena. Eka rata oli ihan suoritettavissa oleva Viitasen Annen agilityrata, oma ohjaus kuitenkin levisi heti alkuunsa, kun pasmat meni totaalisen sekaisin koiran kanssa halliin tullessa, meille oli nimittäin jo puhallettu pilliin! Ja minä kun lähdin vauhdilla heti rataantutustumisen jälkeen juosten hakemaan koiran autosta, jopa n. 20 metrin päästä. No ei muuta kuin koiralta takki pois, radalle ja heti alussa kolmantena olleesta putken suusta ohi, loistavaa! Kaikki muu paitsi kontaktit kusi, ohjaaja oli löysä eikä tehnyt hommia, ei kiinnostanut :( Hylly otettiin radan puolivälissä olleelta suoralta putkelta, kun Oona kääntyi sen jälkeen väärään suuntaan ja palasi takaisin putkeen.

Toiselle radalle, Kari Jalosen hypäri, otin Oonan tutustumisen ajaksi häkkiin kentän laidalle. Tällä kertaa ei ollutkaan niin kiirus, tietenkään... Olin päättänyt tehdä aika riskin ohjauksen heti alussa, eteen lähetys pituudelle, 180 astetta takaisin ja persjättö muurilla. Ja mitä tekee Henna? No jää katsomaan, että tuleeko se koira sitä estettä ja sen jälkeen lähes törmää seuraavana olleeseen renkaaseen, estäen koiran suorittamasta sitä. Että näin, ei ollut sitten ihan meidän päivä :(

Päivän saldona kaksi hyllyä ja vuoden nollaprosentti sen kun laskee laskemistaan :(

Lauantai-ilta vietettiin siskoni luona Kangasalla ja sunnuntaina käytiinkin sitten koko porukka tallilla. Ja pitihän sitä minunkin käydä vähän heposen selässä Sennin nukkuessa ja koirien odottaessa autossa. Hauskaa oli, vaikka heppa ei aina mennyt ihan siihen suuntaan ja sillä vauhdilla mitä ratsastaja olisi halunnut :D Paavokin pääsi tutustumaan heppaan ja mikä hienoa, siltä löytyy jonkinlainen itsesuojeluvaisto! Ei mennyt jalkoihin ja tuli ennemmin mun jalkoihin turvaan. Ei myöskään haukkunut tai muuten yrittänyt saada hevosta "leikkimään", kuten Oonalla on tapana...

Sunnuntai-iltana kotona oli kaksi väsynyttä koiraa ja yksi ylipirteä pieni tyttö, joka äidin ja isän iloksi päätti alkaa konttaamaan ja nousemaan tukea vasten seisomaan samana päivänä. Ehkä parin päivän autossa istumiset teki tehtävänsä ja neiti halusi kokeilla uusia taitoja :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti